LUKE verkoston koulutus Lahdessa 23.11.2017

Koulutus koostui kahdesta yhteisluennosta ja kahdesta vapaavalintaisesta pajasta. Koulutuksen yhteisestä luento-osuudesta vastasivat Milla Bruneau ja Harri Rinta-aho. Pajatyöskentelyistä osallistuin Tiina-Maria Päivänsalon sekä Lappeenrannan lukioiden erityisopetuksen järjestämään pajaa, jossa kaksi erilaista opiskelijaa kuvasi ja vastasi kysymyksiin lukiohäiriön ja ADHD -diagnoosin merkityksestä lukioaikana.

 

Milla Bruneau työskentelee Yellow Film & TV Oy:n operatiivisena johtajaja ja vastaava tuottajana. Hänellä on hyvin pitkä kokemus johtotehtävistä sekä nuorten rekrytoimisesta. Nuoren rekrytoinnissa ja työskentelyssä Bruneau sanoi kiinnittävänsä huomiota siihen, että nuorella on omia näkemyksiä asioista, oma-aloitteisuutta ja kyky itsensä johtamiseen.

 

Harri Rinta-aho Etelä-Tapiolan lukiosta esitteli 45 minuuttia NPDL:ää. Uuden opetussuunnitelman myötä pedagogiikan painopiste muuttuu sisällön sijasta taitojen korostamiseksi. NPDL syväoppimisen mallissa substanssi pitää hallita, mutta keskiössä on juuri taitojen hallinta. NPDL ydintaitoja ovat itseohjautuvuus, globaali kansalaisuus, tiimityötaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, luovuus ja kriittinen ajattelu.

 

Tiina-Maria PäivänsaloVihdin lukiosta piti 45 minuutin pajan otsikolla ”Lukiolaisen ajattelu näkyväksi”. Seuraavan linkin alta löytyy netistä tietopaketti aiheesta. https://www.slideshare.net/secret/rU9Lzn1YemH8Nd Päivänsalon pajasta käytiin läpi sitä, miksi nuoren ajattelusta pitää olla kiinnostunut ja miten nuoren ajattelua saa näkyväksi. Yksinkertaisimmillaan se voi Päivänsalon mukaan olla kysymys tunnin lopussa, mitä ajattelit tunnilla. Tiina-Marian mukaan lukiossa opitut ajattelutaidot säilyvät, vaikka lukiossa opittu tieto unohtuu tai muuttuu.

 

 

 

 

Mainokset

Lyseon LUMA – aineiden pedagogiikkaa

Uuden opetussuunnitelman  mukaan lukioaikana opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen tulee kehittyä ja monipuolistua. Opiskelija ymmärtää sitoutumisen ja sinnikkyyden merkityksen oppimiselleen.  Arvioinnin tulee olla monipuolista.

Erityisesti luonnontieteellisissä aineissa kokeellinen työskentely kehittää yhteistyö –  ja vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja kriittistä ajattelua. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja ympäristöstä. Matematiikassa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat toimivat yksin ja yhdessä. Opiskelijat harjaannutetaan käyttämään monipuolisesti tietokoneohjelmistoja.

Viime syksynä haastattelin omat LUMA – aineiden kollegat. He saivat kertoa omista opetusmenetelmistään, arvioinnista, työskentelytavoista ja kehittämiskohteista. Kokosin ajatuksia taulukkoon ja tänä syksynä he saivat päivittää, miten suunnitelmat ovat toteutuneet ja mitä uutta on kehitteillä.

Tämä tarjosi minulle itselleni hienon mahdollisuuden tutustua kollegoihini. Sain vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Minulla on innostuneita ja aktiivisia kollegoita, jotka ovat toteuttaneet jo uutta opetussuunnitelmaa ja haluavat edelleen kokeilla uusia työskentelytapoja ja monipuolistaa arviointia.

Tässä on sinulle linkki taulukkoon, mitä on Lyseon lukion   aineiden pedagogiikka. Jatka lukemista ”Lyseon LUMA – aineiden pedagogiikkaa”

Uusi lukio kiertue Lappeenrannassa 1.1.2017

Uusi lukio kiertue rantautui Lappeenrantaan keskiviikko iltapäiväksi. Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkilöä. Uusi lukio kiertue kiertää Suomea useilla paikkakunnilla. Uusi lukio tehdään yhdessä ja kaikkien näkemykset ovat tervetulleita.

 

Lappeenrannassa kuultiin opetus ministeri Sanni Grahn-Laasosen video tallenne uusi lukio kiertueelta Helsingistä. Ministeri korosti puheessaan lukion yleissivistävää tehtävää myös jatkossa. Lukio on Grahn-Laasosen mukaan hieno vaihe elämän ja oppimisen kannalta.

 

Ministerin mukaan tavoitteena lukio uudistuksessa on myös sujuvoittaa siirtymistä 3. asteelle. Lukion jälkeen ¾ lukiolaisista hakevat korkeakouluopintoihin, mutta vain 1/3 näistä aloittaa. Ministerin mukaan tavoitteena on, että jokaisella lukiolaisella on kosketus korkeakouluun jo lukioaikana. Tämä ei saa olla kiinni lukion koosta tai etäisyydestä.

 

Tilaisuuden alussa oli myös Kaakkois-Suomen Lukiolaisista Aino Miikki käytti puheenvuoron ja hänellä keskeisenä teemana oli työelämäkontaktit jo lukioaikana. Miikin mukaan tämä valmistaisi lukiolaisia projektiluonteiseen työelämään. Keinoina Miikki mainitsi esimerkiksi poliittisen kentän tai kansalaisjärjestöjen toiminnan tuomisen lähemmäksi lukiolaisia.

 

Viimeisenä avaustilaisuudessa puhui Lappeenrannan opetustoimen johtaja Mari Routti. Routti nosti esille, että Lappeenrannan lukioissa on runsaasti erilaisia kehityshankkeita. Näitä ovat LUKE, LUPU, liikkuva koulu, Tunne työ, LUT junior University sekä NPDL. Lappeenrannan lukioiden erityisvahvuus on iso satsaus erityisopetukseen ja ohjaukseen.

Uusiutuva pedagogiikka ja ylioppilaskoe koulutuspäivä Paasitornissa Helsingissä 30.10.2017

Opetushallitus järjesti psykologian, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filosofian opettajille koulutuksen, jonka aiheena olivat uusiutuva pedagogiikka sekä ylioppilaskoe. Nostan tässä esille joitain yksittäisiä ajatuksia, jotka enemmän jäivät mieleen tai mietityttämään.

 

Koulutuksessa selkeästi nousi esille se, että lukiokoulutuksessa on tällä hetkellä paljon uudistuksia. Kaksi isointa asiaa tietysti ovat uuden opetussuunnitelman käyttöönotto 2016-2019 sekä ylioppilastutkinnon muuttuminen digitaaliseksi. Kolmantena nousevana teemana oli korkeakoulu opiskelijavalintojen tulevat muutokset ja erityisesti se, että jatkossa ylioppilastutkinto tulee todella painamaan korkeakouluvalinnoissa. Koulutuksessa korostettiin, että lukioissa toimivat ammattitaitoiset opettajat ja muu huoltoverkko, joiden työllä on tulevaisuudessa entistä isompi merkitys opiskelijan jatko-opintojen kannalta.

 

Koulutuksessa nostettiin lukiolaisen näkökulmasta tärkeänä teemana osallisuuden kokemus. Osallisuuden kokemusta on, että opiskelija tulee kuulluksi ja nähdyksi. Osallisuuden kokemukset vaihtelevat lukioiden välillä. Kun kaikki opettajat tekevät entistä systemaattisemmin töitä kohdatakseen opiskelijat, niin tulevaisuudessa on vähemmän niitä opiskelijoita, joihin kenelläkään ei ole kosketuspintaa.

 

Viimeisenä ajatuksena nostan koulutuksen pohjalta arvioinnin. Lukiolain mukaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää opiskelijan edellytyksiä itse arviointiin. Lukiolaki jatkaa, että opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Arvioinnin suunnitelmallisuutta painotettiin ja todettiin, että sitä kautta työn kuormitusta voi tehdä järkevämmäksi. Opiskelijan pitää tietää, mitä arvioidaan. Vaikka ylioppilaskokeisiin valmistaudutaankin lukioaikana, niin kaikista järkevintä valmistautumista ylioppilastutkintoon ei ole se, että aina tehdään ylioppilaskokeen tapaisia kokeita.

 

Koulutuksessa paikalla oli kymmeniä kollegoja ja useita henkilöitä Opetushallituksesta. Koulutus vahvisti omaa pedagogiikkaa sekä avasi ylioppilastutkinnon tulevaisuuden näkymiä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogisia ratkaisuja

Lens-ring-gaskets-01

 

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa on tehty monenlaisiakin pedagogisia kokeiluja ja opetuksen suunnittelemisessa on painotettu opiskelijalähtöisyyttä.

Kursseilla opiskelijat saavat itse valita omia työskentelytapojaan kurssitöitä tehdessä: vaihtoehtoina ovat esimerkiksi kirjoittaminen ja suulliset esitykset. Pari- yksilö- ja ryhmätöitä tehdään vaihdellen. Opiskelijat voivat myös mitoittaa kurssiin käyttämäänsä työmäärää omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Esimerkiksi opiskelijat voivat valita lukemansa teokset sen mukaan, mitkä lajit tai aiheet heitä kiinnostavat tai kuinka harjaantuneita ovat kaunokirjallisuuden tulkitsijoina.

Arviointi on monipuolista, ja opiskelijat osallistuvat arviointiin. Etenkin puhetehtävissä sovelletaan itsearviointia ja vertaisarviointia. Palautetta annetaan monipuolisesti myös kirjoitetuista teksteistä, ja arviointi perustuu aina ennalta sovittuihin kriteereihin. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan arviointiin, ja arvosana määräytyy sekä suullisen että kirjallisen osaamisen perusteella. Näin ollen päättöviikon tehtävillä ei ole enää kovin suurta merkitystä kokonaisarvioinnissa, vaan voimme keskittyä kurssin keskeisten  aiheiden kokoamiseen, palautteen antamiseen ja itsearviointiin.

Lukukaudella 2016 – 17 äidinkielen polkukurssilla suoritettiin kursseja joustavasti kolmen jakson ajan. Kurssilla abit paikkasivat kesken jääneitä kursseja ja muut opiskelijat saivat halutessaan joustoa lukujärjestyksiin tekemällä haluamiaan kursseja. Kurssilla hyödynnettiin verkko-oppimista ja tuettua itsenäistä suorittamista. Opettaja oli tavattavissa luokassa sovittuina aikoina henkilökohtaiseen ohjaamiseen.

Itsenäisen oppimissuunnitelman laatimista on kokeiltu kursseilla lukuvuonna 2016-2017. Kurssit ÄI9 ja ÄI4 suunniteltiin opiskelijoiden kanssa ja sovittiin pakolliset läsnäolotunnit. ÄI9-kurssilla oli 4 läsnäolotuntia, AI4-kurssilla 6. Muille tunneille osallistumisen opiskelijat saivat päättää itse.  Itsenäisen, oman työskentelyn tueksi pohdittiin tavoitteita ja käytiin arviointikeskusteluja opettajan kanssa. Osa opiskelijoista
käytti vapautta olla pois lähiopetuksesta hyväkseen, mutta vähemmän kuin opettaja ennalta odotti. Kurssiarvosanat vastasivat pitkälti totuttua, ja opiskelijat arvioivat sisäisen motivaationsa kasvaneen, koska joutuivat itse arvioimaan, mitä osaavat ja mitä kykenevät opiskelemaan itsenäisesti.

”Kurssit ja niiden opetus ovat olleet mielenkiintoisia ja tunneille on yleensä mukava mennä” Opiskelijoiden palaute reaaliaineiden opiskelusta ja opetuksesta Lappeenrannan lyseolla

Tein lokakuun alussa 2017 opiskelijoille kyselyn reaaliaineiden opiskelusta Lappeenrannan lyseon lukiossa koskien omaa aineryhmääni. Meidän aineryhmään kuuluu historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, psykologia ja uskonto ja meitä opettajia on seitsemän. Tähän kyselyyn osallistui 68 toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa. Opiskelijat vastasivat kahteen kysymykseen Edmodossa netissä. Ensimmäinen kysymys kuului ” Kun mietit edellä mainittujen (hi, yh, fi, ps, ue) reaaliaineiden opiskelua ja opetusta Lyseossa viime ja tämän lukuvuoden aikana, mitä hyviä asioita nostaisit esille?” ja toinen kysymys oli “Kun mietit edellä mainittujen reaaliaineiden opiskelua ja opetusta Lyseossa viime ja tämän lukuvuoden aikana, mitä kehitettäviä asioita nostaisit esille?”

 

Opiskelijoiden mielestä reaaliaineiden opiskelussa parhaita piirteitä ovat monipuolinen opetus ja hyvät opettajat. Opiskelumenetelmistä korostettiin hyviä muistiinpanoja. Palautteessa viitattiin myös uuteen opetussuunnitelmaan. Opiskelijoiden kommenteista oli luettavissa, että meidän aineryhmässä sähköiset kokeet ja sähköinen opetus ovat hyvin kiinteä osa opetusta ja opiskelua. Opettajat saivat kehuja aidosta kiinnostuksesta ja innostamisesta. Opettajat selvästi kiinnostuneita opettamistaan aineista, kursseja paljon ja jokainen aineesta kiinnostunut löytää varmasti mielekkäitä opetustapoja ja opettajia.”

 

Kyselyssä kehittämiskohteiksi meidän aineryhmälle nousee oikeastaan kaksi selkeää teemaa. Osa opiskelijoista toivoo, että opetus olisi monipuolisempaa. “Itse en pysty oppimaan niin hyvin jos tunnilla pitää kuunnella opettajan pitkiä monologeja joiden aikana keskittyminen puheeseen herpaantuu helposti.” Toinen asia, mihin useampi opiskelija toivoo kehitystä on se, että opiskelijan jaksaminen ja tavoitteet huomioitaisiin. “Kursseilla voitaisiin huomioida enemmän yksilöitä ja esim. katsoa sitä kirjoittaako oppilas kyseisen aineen vai haluaako vain saada yhden kurssin.”

 

Tämän kyselyn perusteella voidaan todeta, että opiskelijat ovat hyvin tyytyväisiä opetukseen aineryhmässämme. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä meidän aineryhmässä!