Syväoppimisen aamu Lappeenrannan Lyseon lukiolla 18.5.2018

Käytimme aamun yhteissuunnitteluajan syväoppimiseen ja tällä kertaa teimme aiheeseen liittyvän harjoituksen ryhmissä. Sari-Anna Loukas, Kirsi Sorri ja Pirita Reinikainen ovat meidän lukiolta tutustuneet syväoppimisen malliin. Sari-Anna ja Pirita ohjeistivat opettajat harjoitukseen.

 

Harjoituksessa tarkasteltiin ryhmissä kevään historian yo-koetta  tiedon tasojen näkökulmasta ja toisena tehtävänä oli pohtia ryhmässä tiedon tasoja oman oppiaineen näkökulmasta. Pohdinnan keskiössä oli siis kysymys siitä, millaisia taitoja eri aineiden yo-kokeessa tarvitaan.

Meidän ryhmässä paikalla oli psykologian, uskonnon, terveystiedon ja filosofian opettajia. Todettiin yhdessä, että näiden aineiden yo-kokeessa merkityksellisen tiedon rakentamisen tasot nousevat yo-kokeessa, mitä pidemmälle osioissa mennään. Terveystiedon yo-kokeessa suositaan pohdintatehtäviä, kun taas psykologian yo-kokeessa käytetään enemmän arvioi verbiä.

Äidinkielen opettajat nostivat esille, että kirjoitustaidonkokeessa on hyvin monen oppiaineen alueelle meneviä tehtävänantoja. (Esimerkiksi Onko oikein, jos joskus rikkoo lakia?) Kirjoitustaito onkin äidinkielen esseekokeessa keino ilmentää ajatuksia ja äidinkielen esseekoetta voidaan pitää lukion kypsyyskokeena.

Matematiikan opettajien mukaan matematiikan yo-koe mittaa hyvin monia tiedon käsittelyn tasoja. Rutiinilaskemisella voisi ehkä saavuttaa arvosanaksi b:n, mutta tästä ylemmät arvosanat vaativat tiedon soveltamista. Uuden tyyppisenä tehtävänantona matematiikan yo-kokeessa ovat tehtävät, joissa on valmis ratkaisu ja opiskelijan tehtävä on etsiä virheet.

Kielten opettajat olivat pohtineet esimerkiksi ainekirjoitusta yo-kokeessa. Yo-essee tehtävien otsikoissa on niin sanottuja helppoja aiheita, mutta kokeessa on yleensä vähintään yksi todella vaativa esseeaihe, joka vaatii kirjoittajalta laajasti faktatietoa ja sanastoa.

Vaikka aikaa tähän harjoitukseen ja sen läpi käymiseen oli 75 minuuttia, niin yhteissuunnitteluaika oli oikein onnistunut!

Mainokset

Digitutorointia Joensuun lyseon lukiossa

Joensuun lyseon lukio on valtakunnan muiden lukioiden tapaan ollut viime vuosien aikana ison haasteen edessä: kuinka kulttuurin digitalisoitumiseen tulisi valmistautua lukiossa? Pitäisikö lukion osata opettaa kaikki maailman ATK-taidot (vai mitä Tee-vee-tee:tä se nyt onkaan?) nuorille, kun tuntuu, että ne nuoret osaavat itse jo paljon paremmin? Heille kun on keksitty jo oma nimityskin – diginatiivit. Tosin on jo todistettu, että tämä nimitys on myytti, jonka taakse on opettajankin helppo mennä, kun olisi tarpeen olla se tietotekniikan osaaja. Koska nuoret tarvitsevat tietoteknistä osaamista korkeakoulussa ja työelämässä, on lukion yleissivistävään tehtävään sopivaa, että lukio kantaa vastuunsa tietoteknisten taitojen opettamisesta.

Ymmärrettävää on, että lukion aineenopettajalle vaatimus TVT-taitojen opettamisesta oman oppiaineensa lisäksi on suuri stressin aiheuttaja ja riittämättömyyden lähde. Moni aineenopettaja hallitsee sähköpostin ja Wilman, mutta ei tiedä, kuinka hyödyntää järkevästi sähköisiä oppimisympäristöjä omilla kursseillaan. Siksi Joensuun lyseon lukiossa on käytetty runsaasti veso- ja YS-aikaa TVT-kouluttautumiseen. Osa on ottanut käyttöönsä peda.netin, osa O365:n työkaluja. Hiljaa hyvä tulee, sanotaan.

Koulutuspäivän todellinen anti voi joskus jäädä laihaksi, kun päivän tai kahden kestävän innostuksen ja oivalluksen jälkeen into laantuu. Sähköisiä oppimateriaaleja tai verkkopohjaisia työkaluja käyttävä opettaja saattaa turhautua, kun koulutuksesta ei enää muista, kuinka sinne Teamsiin tehtiinkään se kanava tai lisättiin OneNote-muistikirja. Eikä kollegaltakaan viitsi jatkuvasti kysyä, koska hänellä on omatkin työnsä eikä liiaksi aikaa alkaa neuvoa toista pelkkää hyvää hyvyyttään. Siksi lukiossakin tarvitaan ehdottomasti digitutoria – tuttua kollegaa, joka osaa neuvoa pedagogisesti järkeviä vinkkejä, kuinka hyödyntää verkkotyökaluja, ja joka saa tutoroinnista asianmukaisen korvauksen.

LUPU-hanke on mahdollistanut, että kahden lukuvuoden ajan Joensuun lyseon lukiossa on voinut kysyä digitutorilta väli- tai hyppytunnilla akuutissa TVT-ongelmassa neuvoa. Digitutor on myös tarvittaessa pitänyt TVT-pajoja, joihin on voinut osallistua kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Esimerkiksi O365-työkaluja on opeteltu porukassa: joku pienryhmässä on jo hoksannut, kuinka OneNoteen lisätään opiskelijoita ja pystyy neuvomaan toista. Osallistuminen digipajoihin on perustunut vapaaehtoisuuteen, joten motivaatiokin on ollut korkea.

Kaikki digitutorin palveluja tarvinneet ovat kiittäneet, että on ollut helpottavaa, kun on voinut huoletta kysyä neuvoa ja yksinkertaisimpiakin kysymyksiä. Digitutoreille on tarvetta lukiossakin!

AT1 -kurssi usean opettajan yhteistyönä Lpr:n Lyseon lukiolla

AT1 -kurssi on toteuttu tämän lukuvuoden aikana äidinkielen, matematiikan, kuvaamataidon ja atk-opettajan yhteistyönä täällä Lyseolla. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään omaa konetta tehokkaasti opiskeluissaan. Toinen tavoite on, että opiskelija saa riittävät valmiudet sähköistä yo-koetta varten. Kurssin lopuksi on näyttökoe. AT1 -kurssin käyvät kaikki lukion 1.luokkalaiset.

Äidinkielen opettaja Sari-Anna Loukas opettaa AT1-kurssilla Edmodon käyttöä kaikkine toimintoineen. Sari-Anna vastaa kurssilla myös tiedonhausta ja lähdekritiikistä sekä tekstinkäsittelystä ja aineistoviittauksista. Sari-Anna on samassa yhteydessä harjoituttanut opiskelijoilla verkkokeskustelua ja ryhmätöitä verkossa.

Atk- opettaja Jonne Lakanen käy AT1-kurssilla oman koneen käyttöön liittyvät tarpeelliset asiat kuten tunnukset, salasanat ja verkkoon liittymisen. Jonne opettaa myös Googlen ympäristön tehokasta hyödyntämistä opintojen aikana. Lisäksi Jonnella on vastuulla Abitti-järjestelmään liittyvät tärkeimmät asiat. Jonnen mukaan tietotekniikkaa oppii parhaiten itse kokeilemalla, tekemällä virheitä ja niistä oppimalla.

Matematiikan opettaja Petri Luukkanen opettaa AT1-kurssilla matematiikan ohjelmistot ja taulukkolaskentaa. Kuvataiteen opettaja Anu Huttunen opettaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelmat (Gimp).

Kurssin opettajat pitävät kurssia tärkeänä, mutta aikaa saisi olla enemmän.

 

Ilmaisulinjan tuotokset interaktiivisesti koettavaksi elämykseksi kaikkien ulottuville

Joskus tarvitaan vain idea, muutama sana ja oikea hetki jonkun uuden ja uljaan projektin aikaansaamiseksi. Joensuun yhteiskoulun lukion ilmaisulinja mennä humpsahti virtuaalitodellisuuteen yhden innostavan, oikea-aikaisen lounaspöytäkeskustelun seurauksena – eikä loppua uusille ilmaisun kanaville näy! Onnekseni siis keskeytin Tainan, kuvataiteen lehtori, ja Päivin, musiikin lehtori, lounaspalaverin ehdotuksellani oppiaineita yhdistävästä projektista ja saimme heti uutta aikaan!

JYKin ensimmäinen tvt:aa ja ilmaisua yhdistänyt projekti oli virtuaalitaidenäyttely, jossa hienoksi 360 Thinglink -elämykseksi yhdistyvät lukion ensimmäisen luokan opiskelijoiden upeat taideteokset, muutaman taiteilijan haastattelut ja musalinjan opiskelijoiden itsensä säveltämä musiikki, johon he ammensivat inspiraation virtuaalitaidenäyttelyn teoksista.

Kävin siis kuvataideluokassa ottamassa 360-kuvan opiskelijoiden taideteoksista, haastattelin taiteilijoita ja otin lähikuvia teoksista, minkä jälkeen lähetin kuvan linkin musalinjalaisille inspiraatioksi. Lopuksi liitin muusikoilta saamani musiikin 360-kuvan taustaääneksi. Lopputuloksena kymmenen minuuttia täydellisesti taideteosten henkeen sopivaa musiikkia ja lähikuvia maalauksista interaktiivisessa 360-kuvassa: JYKin musiikilla rikastettu virtuaalitaidenäyttely

D804DF04-653A-4CC6-8183-B29396709797.jpeg

Ennen virtuaalitaidenäyttelyn tekoa satunnaista kahvipöytäkeskustelua oli herättänyt se, miten JYKin ilmaisulinjaa saataisiin enemmän näkyville, uusia kanavia käyttäen. Nyt on ainakin rohkeasti kokeiltu yhtä uutta kanavaa ja todettu, että tvt:aa ja perinteisiä ilmaisuaineita yhdistämällä saadaan aikaan upeita taide-elämyksiä myös näytöltä tai virtuaalitodellisuudessa nautittaviksi.

Toinen suunnitteilla oleva projekti on JYKin musateatterin perjantaina 4.5. ensi-iltansa saavan Kulkuri ja lasisilmä -esityksen kietominen digitarinankerronnalliseen, interaktiiviseen pakettiin. Suunnittelu on jo aloitettu, 360-kuvaukset tehdään kenraaliharjoituksissa 2.5. ja rikastamiseen tarvittava materiaali (näyttelijöiden äänet, musiikki ja videotallenteet) tallennetaan sekä kenraalissa että ensi-illassa. Kun materiaali on kasassa, kokoan kaiken yhteen 360 Thinglink -esitykseksi.

Digitaalinen, interaktiivinen tarinankerronta toimii siis englannin opetuksen elävöittämisen lisäksi myös tieto- ja viestintäteknologian ja ilmaisun oppiaineita — ja opettajia — tehokkaasti yhdistävänä keinona. Jälkimmäisen, vasta suunnitteluvaiheessa olevan projektin tuotosta saamme vielä hetken odotella nautittavaksi, mutta luulen odotuksen olevan sen arvoista!

Lpr:n Lyseon tiimiryhmä

Lyseon tiimiryhmä perustettiin 2017 syksyllä ja sen perustamisessa opinto-ohjaaja Marjo Haapavuon ja pedatiimin vetäjän Niina Hämäläisen työllä on ollut iso merkitys. Lyseon tiimiryhmä toimii niin, että sama 24 opiskelijan tiimiryhmä opiskelee tiimiopinnoissa ensimmäisenä vuonna joka jaksossa kahdella tai kolmella tiimikurssilla, mutta 2. ja 3. vuonna parissa jaksossa vuosittain. Tiimiryhmään kysyttiin vapaaehtoisia opettajia ja meitä löytyi mukavasti. Itse opetin tiimiryhmää ensimmäisenä vuonna kahdessa jaksossa.

 

Tiimin ryhmänohjaaja eli Niina Hämäläinen kokee tiimiryhmän monella tavalla hienoksi asiaksi. Niinan sanoin: “ tiimiryhmän kautta on päässyt lähemmäksi opettajakollegoja ja etenkin kaikkein tärkeintä osaa koulustamme eli opiskelijoita. Ryhmänohjaajan ja ryhmän välinen suhde oli jo ensimmäisen kahden viikon jälkeen aivan toista luokkaa kuin ikinä aiemmin, joten odotukset ovat korkealla kahdelle seuraavalle vuodelle.” Niinan mukaan erilaisten ihmisen ja oppijoiden yhteensovittaminen ei ole aina helppoa, mutta ensimmäisen vuoden perusteella kuitenkin plussalle jäädään.

 

Tiimiryhmän huippukohtia tiimiopiskelun lomassa olivat monet yhteiset ponnistukset kuten Prisman lastenpäivä ja Isokristiinan joulunavaus. Lyseon tiimiryhmä teki tiiviisti yhteistyötä yritysten kanssa ja tätä kautta ryhmän yhtenäisyys ja tekemisen meininki on ihan omaa luokkaansa.

Ideoita & inspiraatiota

Osallistuin helmikuussa Etelä-Karjalan kesäyliopiston järjestämään Monipuoliset arviointimenetelmät lukiossa-koulutukseen. Päivän kattaukssen aloitti Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen Marja Tamm pistäen meidät pohtimaan kuinka OPS vaikuttaa ja ohjaa arviointia, sekä herättelitarkastelemaan omaa toimintaa arvioinnin näkökulmasta. Seuraavaksi Kuopion Lyseon lukion rehtorin Samuli Laitinen tiivisti ajatuksia ja kokemuksia formatiivisen arvioinnin kokeiluista koulutasolla,ja hänen jälkeensä usean eri aineen opettajat kertoivat kokemuksistaan ja havainnoistaan omissa aineissaan tehtyihin kokeiluihin juuri formatiiviseen arviointiin sekä osittain tiimioppimiseen liittyen.

 

Päivä oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja antoisa. Päällimmäisenä mieleen jäi (paitsi poikkeuksellinen aamupala cappuccinoa ja croissant iänikuisen kaurapuuron sijaan) innostus ja ajatus siitä että oikealla tiellä ollaan. Sekä matematiikan opettaja Nina Savolainen että englannin opettaja Jaana Kivipato, molemmat Kuopion Lyseosta, ovat vieneet tiimioppimista ja formatiivista arviointia jo pidemmälle kuin minä mutta heidän esimerkkinsä valoi intoa ottamaan seuraavat askeleet. Kyseiset opettajat ovat molemmat luoneet esittelemilleen kursseille yksilölliset oppimispolut joita oppilaat voivat edetä oman tasonsa mukaan. Erityisesti matematiikan kurssilla opettaja oli todella nähnyt vaivaa opintopolkujen rakentamiseen ja ainakin näin ei-matemaatikon silmään ne vaikuttivat todella vastaavan tarkoitustaan. Itselläni seuraava askel onkin selkempien opintopolkujen rakentaminen kurssi kerrallaan eritasoisille oppilaille sopiviksi. Sain juuri tänään päätökseen uuden OPS:n ENA6-kurssin rakentamisen tiimioppimisen malliin joten tästäpä sitten jatkan pedanettiin materiaalien kokoamista opintopoluiksi.

Myös historian opettajalta Suvi Tirkkoselta tuli erinomaisia vinkkejä mm. tiimeihin jakamisen suhteen. Hän oli keksinyt käyttää erilaisia vahvuuksia, mm. ”keksin luovia / uusia ratkaisuja jne) tiimeihin jakamisen perusteella. Lisäksi mielestäni loistava oivallus oli kappaleiden 1,2 jne opettelujen sijaan sanoittaa jokaisen kappaleen kohdalta taito, joka on tarkoitus opetella kyseisen kappaleen kohdalla, esim. ymmärtää kivikautista elämäntyyliä. Nerokasta!

NPDL -ohjelma Lappeenrannan lyseon lukiossa 22.3.2018

Torstai aamun yhteissuunnitelluaika sujui mukavasti täällä Lappeenrannan lyseon lukiolla. Kollegamme Sari-Anna Loukas ja Kirsi Sorri esittelivät tiivisti NPDL –ohjelman (New Pedagogies for Deep Learning.) NPDL:ssä korostuvat syväoppimisen ydintaidot: itseohjautuvuus, globaalikansalaisuus, tiimityötaidot, viestintä, luovuus ja kriittinen ajattelu.

 

Esityksen jälkeen haimme kahvit croissanteilla ja siirryimme pienryhmiin keskustelemaan aiheesta. Kirsi ja Sari-Anna olivat tehneet kaksi keskustelukysymystä ryhmille aiheesta : 1. Mitä ajattelette syväoppimisen ydintaidoista? ja 2. Mistä on luovuttava arjessa, jotta tällainen opettaminen ja oppiminen mahdollistuvat? Pedatiimin jäsenet vastasivat ryhmissä keskustelun kirjaamisesta paperille.

Kiitos Sari-Annan ja Kirsin innostavan esityksen NPDL- ohjelma sai positiivisen vastaanoton opettajissa. Syväoppimisen taidoista erityisesti itseohjautuvuus ja luovuus herättivät keskustelua. Itseohjautuvuudesta nähtiin, että lukiolainen tarvitsee siihen ohjausta. Opiskelijan ja ryhmän tuntemus auttaa opettajaa itseohjautuvuuden tukemisessa. Opettajat toivoivat NPDL -ohjelmaan kiireetöntä yhteistä suunnitteluaikaa .