Äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogisia ratkaisuja

Lens-ring-gaskets-01

 

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa on tehty monenlaisiakin pedagogisia kokeiluja ja opetuksen suunnittelemisessa on painotettu opiskelijalähtöisyyttä.

Kursseilla opiskelijat saavat itse valita omia työskentelytapojaan kurssitöitä tehdessä: vaihtoehtoina ovat esimerkiksi kirjoittaminen ja suulliset esitykset. Pari- yksilö- ja ryhmätöitä tehdään vaihdellen. Opiskelijat voivat myös mitoittaa kurssiin käyttämäänsä työmäärää omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Esimerkiksi opiskelijat voivat valita lukemansa teokset sen mukaan, mitkä lajit tai aiheet heitä kiinnostavat tai kuinka harjaantuneita ovat kaunokirjallisuuden tulkitsijoina.

Arviointi on monipuolista, ja opiskelijat osallistuvat arviointiin. Etenkin puhetehtävissä sovelletaan itsearviointia ja vertaisarviointia. Palautetta annetaan monipuolisesti myös kirjoitetuista teksteistä, ja arviointi perustuu aina ennalta sovittuihin kriteereihin. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan arviointiin, ja arvosana määräytyy sekä suullisen että kirjallisen osaamisen perusteella. Näin ollen päättöviikon tehtävillä ei ole enää kovin suurta merkitystä kokonaisarvioinnissa, vaan voimme keskittyä kurssin keskeisten  aiheiden kokoamiseen, palautteen antamiseen ja itsearviointiin.

Lukukaudella 2016 – 17 äidinkielen polkukurssilla suoritettiin kursseja joustavasti kolmen jakson ajan. Kurssilla abit paikkasivat kesken jääneitä kursseja ja muut opiskelijat saivat halutessaan joustoa lukujärjestyksiin tekemällä haluamiaan kursseja. Kurssilla hyödynnettiin verkko-oppimista ja tuettua itsenäistä suorittamista. Opettaja oli tavattavissa luokassa sovittuina aikoina henkilökohtaiseen ohjaamiseen.

Itsenäisen oppimissuunnitelman laatimista on kokeiltu kursseilla lukuvuonna 2016-2017. Kurssit ÄI9 ja ÄI4 suunniteltiin opiskelijoiden kanssa ja sovittiin pakolliset läsnäolotunnit. ÄI9-kurssilla oli 4 läsnäolotuntia, AI4-kurssilla 6. Muille tunneille osallistumisen opiskelijat saivat päättää itse.  Itsenäisen, oman työskentelyn tueksi pohdittiin tavoitteita ja käytiin arviointikeskusteluja opettajan kanssa. Osa opiskelijoista
käytti vapautta olla pois lähiopetuksesta hyväkseen, mutta vähemmän kuin opettaja ennalta odotti. Kurssiarvosanat vastasivat pitkälti totuttua, ja opiskelijat arvioivat sisäisen motivaationsa kasvaneen, koska joutuivat itse arvioimaan, mitä osaavat ja mitä kykenevät opiskelemaan itsenäisesti.

Mainokset

”Kurssit ja niiden opetus ovat olleet mielenkiintoisia ja tunneille on yleensä mukava mennä” Opiskelijoiden palaute reaaliaineiden opiskelusta ja opetuksesta Lappeenrannan lyseolla

Tein lokakuun alussa 2017 opiskelijoille kyselyn reaaliaineiden opiskelusta Lappeenrannan lyseon lukiossa koskien omaa aineryhmääni. Meidän aineryhmään kuuluu historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, psykologia ja uskonto ja meitä opettajia on seitsemän. Tähän kyselyyn osallistui 68 toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa. Opiskelijat vastasivat kahteen kysymykseen Edmodossa netissä. Ensimmäinen kysymys kuului ” Kun mietit edellä mainittujen (hi, yh, fi, ps, ue) reaaliaineiden opiskelua ja opetusta Lyseossa viime ja tämän lukuvuoden aikana, mitä hyviä asioita nostaisit esille?” ja toinen kysymys oli “Kun mietit edellä mainittujen reaaliaineiden opiskelua ja opetusta Lyseossa viime ja tämän lukuvuoden aikana, mitä kehitettäviä asioita nostaisit esille?”

 

Opiskelijoiden mielestä reaaliaineiden opiskelussa parhaita piirteitä ovat monipuolinen opetus ja hyvät opettajat. Opiskelumenetelmistä korostettiin hyviä muistiinpanoja. Palautteessa viitattiin myös uuteen opetussuunnitelmaan. Opiskelijoiden kommenteista oli luettavissa, että meidän aineryhmässä sähköiset kokeet ja sähköinen opetus ovat hyvin kiinteä osa opetusta ja opiskelua. Opettajat saivat kehuja aidosta kiinnostuksesta ja innostamisesta. Opettajat selvästi kiinnostuneita opettamistaan aineista, kursseja paljon ja jokainen aineesta kiinnostunut löytää varmasti mielekkäitä opetustapoja ja opettajia.”

 

Kyselyssä kehittämiskohteiksi meidän aineryhmälle nousee oikeastaan kaksi selkeää teemaa. Osa opiskelijoista toivoo, että opetus olisi monipuolisempaa. “Itse en pysty oppimaan niin hyvin jos tunnilla pitää kuunnella opettajan pitkiä monologeja joiden aikana keskittyminen puheeseen herpaantuu helposti.” Toinen asia, mihin useampi opiskelija toivoo kehitystä on se, että opiskelijan jaksaminen ja tavoitteet huomioitaisiin. “Kursseilla voitaisiin huomioida enemmän yksilöitä ja esim. katsoa sitä kirjoittaako oppilas kyseisen aineen vai haluaako vain saada yhden kurssin.”

 

Tämän kyselyn perusteella voidaan todeta, että opiskelijat ovat hyvin tyytyväisiä opetukseen aineryhmässämme. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä meidän aineryhmässä!

Kokemuksia itsenäisestä etenemisestä kielten tunnilla

Olen jo muutamien vuosien ajan halunnut oppitunneilla kannustaa opiskelijoita etenemään omaan tahtiin, sillä opettajan sanelema vauhti sopii vain harvoille –siitä on myös tutkimusnäyttöä.

Luulen, että kielten tunneilla itsenäinen eteneminen on haasteellisempaa kuin joissain muissa aineissa sillä tunneilla pitäisi saada harjoitusta myös kuullun ymmärtämiseen ja puhumiseen. Perinteisissä opetusmateriaaleissa CD kappaleiden kuunteluun ja kuunteluharjoitusten tekemiseen on vain opettajalla, jolloin kuuntelut on tehtävä samaan aikaan. Onneksi nykyaikaisissa opetusmateriaaleissa on myös joustavampia vaihtoehtoja. Itse olen käyttänyt sellaista opetusmateriaalia, jossa opiskelija voi itse kuunnella kappaleet ja tehdä kuunteluharjoitukset milloin haluaa. Tässä on ollut myös se hyvä puoli, että kuunteluharjoituksia on voinut tehdä niin monta kertaa kuin tarve vaatii. Uuden kielen opiskelussa tällaisesta mahdollisuudesta on suuri hyöty opiskelijalle.

teamwork

Puheharjoituksiin tarvitsee parin ja tästä syystä yritän kannustaa opiskelijoita etsimään kurssin alussa itselleen parin tai pienryhmän, jonka kanssa tekee mm. suullisia harjoituksia. Koska opiskelijat saavat edetä omaan tahtiin tunneilla on sopivan parin /ryhmän löytäminen yksi isoista haasteista. Kuinka löytää sellaiset opiskelijatoverit, joka haluavat edetä kanssasi samaan tahtiin ja jotka ovat tiedollisesti sopivalla tasolla? Tässä riittää haastetta tuleville kursseille. Pienryhmässä opiskelu on kuitenkin ollut myös opiskelijoiden mielestä mielekästä, joten tällä systeemillä jatketaan.

Muutaman kerran olen saanut seurata loistavasti toimivan pienryhmän opiskelua. Ryhmän jäsenet ovat keskenään sopineet mitä tekevät läksynä seuraavaksi kerraksi, pohtineet yhdessä kielioppiasioita ja tehneet oma-aloitteisesti paljon suullisia harjoituksia. Ryhmän muodostivat kolme tyttöä, joista yksi oli tasoltaan hieman toisia heikompi. Kaikki olivat kuitenkin erittäin motivoituneita ja innokkaita oppimaan kieltä ja auttoivat toinen toistaan.

Opiskelijat ovat tottuneet uuteen systeemiin varsin hyvin. Palautteessa he ovat maininneet pitävänsä siitä, että tunnilla on aina tekemistä eikä tarvitse odottaa hitaampia. Eri asiat ovat eri opiskelijoille helppoja / vaikeita ja opiskelijat ovat kokeneet hyvänä sen, että vaikean asian opiskeluun on saanut käyttää tarvittaessa enemmän aikaa. Opettajana en voi tietää mitkä asiat kenellekin ovat vaikeita ja nyt olen voinut tarjota tukeani sitä tarvitseville paremmin.

Itsenäinen eteneminen vaatii opiskelijalta aktiivisempaa otetta kuin perinteinen opettajajohtoinen opetus. Opiskelijalla on itsellä vastuu omasta oppimisestaan. Näinhän asia on tietenkin aina ollut; ei opettaja ole ennenkään voinut kaataa tietoa kenenkään päähän vaan asiat voi oppia vain itse opiskelemalla. Opetettu ei ole sama kuin opittu. Yritän aina kannustaa opiskelijoita miettimään ensin itse ratkaisuja ongelmiin ja olen myös monesti muistuttanut, että aina saa ja pitää kysyä jos jokin asia jää epäselväksi. Olen vähentänyt tunneillani kaikkien kanssa yhdessä samaan aikaan käytävien asioiden määrää. Mieluummin selitän saman asian moneen kertaan eri opiskelijoille kuin ”luennoin” koko luokalle niin, että ehkä vain muutama sillä hetkellä kuuntelee.

Opettajana koen ehkä tärkeimmäksi tehtäväkseni motivoida ja innostaa opiskelijoita opiskelemaan vierasta kieltä. Kun motivaation ja innon saa syttymään, niin opiskelu sujuu kuin itsestään. Mielestäni itsenäinen eteneminen opiskelussa on opiskelijalle motivoivaa ja siksi haluan jatkaa tällä tiellä.

Uudistuksia ylioppilastutkintoon – katso työryhmän ehdotukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on julkaissut 18.4.2017 esityksensä ylioppilastutkinnon uudistamiseksi.

Lyhyt referaatti on luettavissa Opetushallituksen sivuilta.

Koko esitys – nimeltään Gaudeamus igitur – ylioppilastutkinnon kehittäminen on ladattavissa Valtioneuvoston julkaisuarkistosta.

 

LUPU-seminaarin materiaalit

LUPU-seminaarin materiaalit löytyvät täältä.

Kollegalta koppi – ainekohtaiset työpajat

Paja 1: Äidinkieli ja kirjallisuus

Arvioinnin ja palautteen oikea-aikaisuus, Niina Hämäläinen, Lappeenrannan lyseon lukio
Materiaalit

Paja 2: Kielet, Lehmus

Yksilöllisen etenemisen haasteita kielten opiskelussa, Marika Roos ja Tiina Laitimo,Lappeenrannan lyseon lukio
Materiaali

Sähköshokkeja kieltenopetuksessa – sähköiset oppimateriaalit ja uudistuva pedagogiikka, Hanna Sydänmaanlakka, Kimpisen lukio
Materiaali

 

Paja 3: Matemaattiset aineet, Lehdistö 1

Sähköiset opintokortit yksilöllisen oppimisen tukena, Eveliina Tuosa ja Katariina Laivamaa, Kimpisen lukio

Puhdasta iloa – eli kemiaa, Leila Viitanen, Lappeenrannan lyseon lukio
Materiaali

Matematiikkaa elämää varten, Pirkko Tillikainen, Lappeenrannan lyseon lukio

Paja 4: Reaaliaineet, Lehdistö 2

Yhteistyö LUT:n tuotantotalouden opiskelijoiden kanssa, Niina Kuhanen, Kimpisen lukio
Kansainvälisyys lukiossa, Hannele Puolakka, Lappeenrannan lyseon lukio

Katso ympärille – hae uusia näkökulmia

Paja 1: Selviytyjät – opiskelija näkökulma tuen tarpeeseen lukiouran aikana

Aino Poutiainen, opiskelija
Kaisu Keltanen, opiskelija
Arja Kemppainen, Kimpisen lukio
Satu Lajunen, Lappeenrannan lyseon lukio
Pirkko Tillikainen, Lappeenrannan lyseon lukio

Paja 2: Lukiokoulutuksen suuntaa etsimässä

Olli Mielonen, Kimpisen lukio
Mika Luukkonen, Lappeenrannan lyseon lukio
Ryhmätyöposterit:
Opettajien työaika ja opetusvelvollisuus
Jaksojen ja koeviikkojen poistaminen
Korimalli käyttöön
Osaamispisteet arvioinnissa
Oppiaineiden yhdistäminen ja osaamiskokonaisuudet
Oppitunnin ja kurssin keston poistaminen

11.30 – 12.30 Omakustanteinen lounas

 

12.30 – 14.30 Oppimisen ja osaamisen arviointi lukiokoulutuksessa, Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)
Materiaali

LUPU-seminaari Lappeenrannassa 29.3.2017

Lupu-hanke järjesti paikallisen ja alueellisen seminaarin lukiopedagogiikan kehittämisestä Lappeenrannan kaupungintalolla keskiviikkona 29.3.2017. Seminaariin kokoontui kuutisenkymmentä lukioiden opettajaa ja rehtoria, pääosin Lappeenrannasta mutta myös muualtakin Etelä-Karjalasta. Valitettavasti junan tekninen vika esti Joensuun LUPU-väen osallistumisen.

FullSizeRender 2

Seminaarin aamupäivän ohjelmassa oli kaksi pajakierrosta: ensin ainekohtaiset pajat teemalla Koppi kollegalta ja sen jälkeen yleisaiheisemmat pajat teemalla Hae uusia näkökulmia.

najat2

Seminaarin pääluennon Oppimisen ja osaamisen arviointi lukiokoulutuksessa piti Najat Ouakrim-Soivio (KT,FL). Hänen keskeisinä teemoina olivat arvioinnin peruskäsitteet ja merkitykset sekä arviointiajattelun kehittyminen.

Seminaarin materiaalit tulevat piakkoin jakoon tälle sivustolle.